Dialogi ja kuuntelemisen taito esimiehen ydintaitoina | Sirinium
» » Dialogi ja kuunteleminen esimiehen ydintaitoina

Dialogi ja kuunteleminen esimiehen ydintaitoina

Miksi esimiehen pitäisi olla kiinnostunut omista dialogi- ja kuuntelutaidoistaan?

Ehdottomasti ei pidäkään olla, mitään ei ole pakko.

Omasta tahdostaan esimiehenä työskentelevä kuitenkin yleensä haluaa olla kiinnostunut asioista ja ominaisuuksista, jotka helpottavat hänen omaa työtään ja tukevat oman esimiestyön tuloksellisuutta.

Dialogi ja kuunteleminen voisi pelastaa monen työyhteisön ja tiimin kiireeltä, stressiltä ja kinastelulta kohti innostuksen, hyvinvoinnin ja onnistumisen kulttuuria.

Jos esimies voisi valita, valitsisiko hän työskennellä kiireessä, stressissä ja keskellä konflikteja vai innostuksen, arvostuksen ja tekemisen meiningin siivittämänä?

Kuuntelemalla sekä dialogia käyttämällä esimies voi aktiivisesti itse vaikuttaa innostavan ja tuottavan työskentelyilmapiirin – niin oman kuin yhteisen fiiliksen – toteutumiseen.

Siksi aiheesta kannattaa olla kiinnostunut.Ilmeet - sinun tai työkaverisi?

”Yksi hyvä tapa edistää ihmisten hyvinvointia ja innostusta työpaikalla on kysyä alaiseltaan, mitä tämä onnistuakseen toivoo.”

 

“Vapauden johtaminen tarkoittaa itseohjautuvuuden kunnioittamista. Näin esimies mahdollistaa alaisensa onnistumisen, ja koko porukan potentiaali voi toteutua.”

Lainaukset: Talouselämä/Fakta 21.1.2014, Marjatta Jabe: Vapaus, virtaus ja vastuu ruokkivat toisiaan (luettu 22.2.2014). (Lue alkuperäinen artikkeli tästä.)

Dialogi – vastavuoroista vuoropuhelua…

Työpaikalla hyvä dialogi ylläpitää eteenpäin menevää ajattelua ja toimintaa.

Se lisää avoimuuden ja itseohjautuvuuden ilmapiiriä ja tunnetta – motivoi jokaista työntekijää, ja myös esimiestä onnistumaan.

Aikuiset eivät opi mitään tekemällä, vaan reflektoimalla tekemäänsä (John Dewey).

Dialogissa jokainen oppii, koska se antaa mahdollisuuden reflektoida omaa ajattelua niin itsenäisesti kuin yhdessä muiden kanssa.

Dialogi tarjoaa erinomaiset puitteet myös palautekeskustelulle ja -kehityskeskustelulle, aktivoiden keskustelukumppanit juupas-eipäs -väittelyn tai yksinpuhelun sijaan työstämään asioita ratkaisukeskeisesti.

Dialogissa keskustelukumppanit ovat tasavertaisia. Tasavertaisessa asemassa ihmisten välinen vuorovaikutus yleensä on parempaa, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.

…ja vuorokuuntelua

Dialogi edellyttää kuitenkin harjaantunutta kuuntelukorvaa – keskittymistä ja läsnäoloa itse tilanteeseen ja siihen mistä keskustellaan.

Kiire pitää silloin laittaa hetkeksi syrjään, on vain oltava, kuunneltava niin toista kuin itseäänkin ja reagoida rakentavasti. Miltä tämä kuulostaa – mahdottomalta, mahdolliselta vai mukavalta ajatukselta; kerrankin hetki hengähtää ja käyttää aika hyödylliseen ajatustyöhön yhdessä työkaverin kanssa?

”Kiire syntyy siitä, että ihminen kuvittelee itsestään liikoja. Hän arvioi kapasiteettinsa väärin, ei hallitse aikataulujaan ja tottuu siihen, että jälki on huonoa. Sen sijaan, että pyytäisimme anteeksi aiheuttamaamme katastrofia, olemme siitä ylpeitä.

 

“Töissä on kova kiire”, on tavallisin vastaus, kun kysellään vointia. Se tarkoittaa, että hyvin menee. Kiire tekee ihmisestä tärkeän. Elämä ei ole satua vaan totista totta, ja siksi vain lastenkirjallisuudessa kiire on koomista.”

Lainaus: HS 26.5.2013, Minna Lindgren: Kiire on saavutettu etu (luettu 22.1.2014). (Lue alkuperäinen artikkeli tästä.)

Työelämässä on tullut hyväksyttävämpää tehdä asiat kiireessä ja puolivillaisesti kuin “ottaa rauhallisesti ja keskittyä yhteen projektiin kerrallaan” – myös vuorovaikutustilanteissa työkavereiden kanssa.

Sitten manataan, vatvotaan ja nyrpistellään sitä kun toista ei kiinnosta ja asiat eivät etene mihinkään.

Mutta mitä jos pysähtyisi, ja päättäisi tehdä asiat toisella tai uudella tavalla – kuunnellen, arvostaen ja dialogin kautta yhdessä sparraten?

– Taru Hermunen-Kuusela, taru@sirinium.fi

 

Tutustu valmiiseen aiheeseen liittyvään koulutuspäivään tästä: Dialogi ja kuuntelemisen taito esimiehen ydintaitoina.